torstai 29. marraskuuta 2012

Kurkistus Kenkälaatikkoon ja alekoodi



Parisen viikkoa sitten oli Indiedays Inspiration-blogiportaalin bloggaajille juhlat ravintola Adamsissa. Ihan jees bileet, vaikka vegaanista ruokapuolta ei ollutkaan tarjolla. Juomaa ja kauniita nuoria ihmisiä oli kyllä paikalla sitäkin enemmän. Koska pääsen nykyään aniharvoin aikuisten iltamenoihin, halusin minäkin olla spessunättinä. Lopputuloksessa auttoi huomattavasti vegaanikenkäkauppa Kenkälaatikosta saadut sähäkät Colleen-korkkarit.

Kenkälaatikko myy verkkokaupassaan pelkästään täysin vegaanisen brittimerkki Beyond Skinin designkenkiä. Beyond Skinin käsin tehdyt kengät ovat eettisen kenkäfriikin dreams come true. Vaikka ne on valmistettu ympäristöystävällisesti kierrätysmateriaaleista, ne eivät totta vieköön näytä siltä. Beyond Skinin luomuksia käyttävätkin muun muassa Natalie Portman ja Leona Lewis, joiden on kyllä vaikea kuvitellakaan teputtelevan hamppuhippitossuissa. Beyond Skinin kengät valmistetaan Espanjassa - harvinaista sekin näinä päivinä kun kaikissa asioissa lukee yleensä Made in China.




Tämä kaunotar on Helena, nainen Kenkälaatikon takana. Hän perusti yrityksen vuonna 2011. Helena on itse vakavasti allerginen nahan käsittelyssä käytetyille kemikaaleille, joten hän kaipasi laadukkaita vaihtoehtoja nahkakengille. (Nahan ympäristövaikutukset ovatkin sellainen juttu, jota harvemmin tulee ajatelleeksi - nahan käsittelyn parissa työskentelevät ihmisetkin altistuvat muun muassa arsenikille. Kurkkaa täältä lisää tietoa nahkateollisuuden ympäristövaikutuksista.) Beyond Skinin kengissä Helenaa kiehtoivat eettisyyden ohella laadukkaat materiaalit ja hyvä suunnittelu - liian usein kun keinonahkainen kenkä on yhtä kuin halvasti tuotettu ja huonolaatuinen jalkine.

Käytin Colleenejani koko pitkähköksi (anteeksi vaan, lapsenvahdit!) venyneen illan ajan. Kenkien lesti oli todella hyvä ja kuuden sentin korkokin sopiva - Kenkälaatikon kokoelmasta tosin löytyy huomattavasti korkeampiakin korkoja. Päädyimme loppujen lopuksi yöpalan toiveessa kävelemäänkin kohtuullisen pitkän matkan ja koroista huolimatta matkanteko oli mukavaa. Jotenkin tunsin itseni todelliseksi maailmannaiseksi tepastellessani Helsingin yössä ajattoman tyylikkäissä korkkareissa. Vai keksittekö jotakin paikkaa mihin näin vakuuttavilla popoilla ei voisi tassutella? Minä en.

Tykkään Kenkälaatikon bisnesideassa nappiin valitun tuotteen ohella siitä, että Kenkälaatikko viestii ettei eettisen tarvitse olla rumaa, vakavamielistä tai edes yltiökäytännöllistäkään. Eko voi olla luksusta ja kyllä vegaanillekin sopii hitunen bling blingiä silloin tällöin, vaikka muuten sitten kulkisikin niissä hamppuhippitossuissa. Jos haluat kokeilla miltä tuntuu elämä femme fatalena, kurkkaa yläkulman mainos - Keitaan lukijat saavat Kenkälaatikon tuotteista 15% alennuksen vuoden loppuun asti.

maanantai 26. marraskuuta 2012

Lomalaitumille



Huomenna lähdemme kukonlaulun aikaan kohti Edinburghia - tämä ilta on mennyt pakkaamisen merkeissä. Eli meille aikuisille mukaan yhdet vaatekerrat ja lapsille kahdetkymmenet, plus noin kuutiometri kestovaippoja. Ne ajat kun reissasin pelkin käsimatkatavaroin varustettuna ovat NIIN takana.

Minulla on blogia varten muutama valmis ässä hihassa ja tällä kertaa koitan myös päästä tekemään jonkinmoisen katsauksen Edinburghin meiningeistä. Sitä odotellessa tässä muutama helmi pällisteltäväksi viime lomalta:

Skotlantilaiset pannukakut maistuvat hillon kera. More tea, dear?

Haggis goes vegan. Outoudesta tinkimättä!

Anopin selleri-cashewsosekeitto on paras tervetulotoivotus ikinä.

Stay tuned!



sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Viisi eettistä tuoksuvalintaa

Kuva:www.bionature.fi


Rakastan hajuvesiä, erityisesti mausteisia, tömäköitä tuoksuja. Niitä onkin kertynyt peilikaappiin jo aika mittava kokoelma. Onneksi näinä valistuneina aikoina kenenkään ei tarvitse suhautella ihollensa eläinkokeilla testattua myrkkyä, vaan markkinoilla on runsaasti eettisesti tuotettuja, turvallisia tuoksuja. Tässä viisi vegaaniystävällistä tuoksumerkkiä, joita uhrautuvasti iloksenne kokeilin:

Kuva: www.bionature.fi


1) Honoré des Prés
Ranskalainen ekologinen tuoksusarja. Sarjassa on viisi Eau de Toilettea ja kolme Eau de Parfumea. Koko sarja on vegaaninen. Honoré des Présin parfyymeista ykkössuosikkini paikasta kisaavat onnistuneen porkkanainen Love Les Carrottes (kasvissyöjät ja porkkanat, you know...) ja jo ekotuoksujen klassikoksi kohonnut Vamp à NY, jonka vaniljainen tuoksu saa tuntemaan itsensä suurkaupungin kuumimmaksi kissaksi. Eau de Toiletteista suosikikseni nousi ehdottomasti savuinen Chaman's Party, joka on tällä hetkellä kaiken kaikkiaan lempituoksuniKaikkien tuoksujen pysyvyys on todella hyvä, parfyymit tietysti säilyvät iholla hiukan pidempään kuin Eau de Toilettet. Sarjasta löytyy taatusti jokaiselle jotakin  - ja mikä parasta, kaikissa tuoksuissa on jokin juju. Yhdistä tähän vielä tyylikäs ulkoasu ja voilá.


Kuva: www.eccobella.com


2) Ecco Bella
Ecco Bella on amerikkalainen luonnonkosmetiikkaa valmistava yritys, jonka valikoimiin kuuluu myös neljä luomulaatuista Eau de Parfumea. Kaikki parfyymit ovat vegaanisia ja saavat tuoksunsa kukista, eteerisistä öljyistä, mausteista ja hedelmistä. Ecco Bellan tuoksut ovat Honoré des Présiin verrattuna ehkä hitusen perinteisemmin sekotettuja cocktaileja, mutta kylmäksi eivät nämäkään minua jättäneet: kaikissa tuoksuissa oli kuitenkin ytyä ja yllätystäkin. Lempparini tästä sarjasta on Ambrosia Eau de Parfum, jonka mausteinen tuoksu saa potkua mustaherukan nupuista. Kuulostaa hipiltä mutta tulos on hyvin sofistikoitunut! Ecco Bellan tuoksujen pysyvyys ei ole ihan napakymppi - erityisesti sitruksista Lemon Verbena Eau de Parfumia saa tuutata ylleen tosi usein.

Kuva: www.farfalla.fi


3) Farfalla
Farfallan viidestä luomuparfyymista sain testiin Auran, Nuvolan ja Shandranin. Kaikki Farfallan parfyymit ovat vegaanisia ja Farfallan tapaan tuotesisällön luomuprosentti on korkeampi kuin luomusertifioinnissa vaaditaan: tuoksujen ainesosista 98% on luomua. Testituoksuistani tykkäsin eniten itämaisesta Shandranista vaikka kaikki olivatkin toki miellyttäviä. Farfallan parfyymien hienoinen ongelma on ehkä se, etteivät ne erotu riittävästi toisistaan - kaikissa on jotenkin pohjalla sama pippurinen Farfalla-perustuoksu. Tuoksut pysyivät iholla kuitenkin hyvin.

Kuva: www.lush.fi


4) Gorilla Perfume at Lush
Lushin tuotteet eivät ole luomusertifioituja, mutta pääasiassa luonnollisia ainesosia sisältäviä. Lush on eläinkokeiden vastaisen kosmetiikan veteraani ja suurin osa yrityksen tuotteista sopii myös vegaaneille. Sitä paitsi ne tuoksuvat tosi hyviltä. Lushin parfyymiasiainosasto, Gorilla Perfume, tuottaa tasaista tahtia toinen toistaan erikoisempia parfyymeja, joita saa sekä kiinteinä että kahdessa pullokoossa. Ikirakkauksiani ovat Karma (joka tosin valitettavasti aiheuttaa bestikselleni aina astmakohtauksen) sekä Love, joka on seksiä pullossa. Sain testiin kiinteän Breath of God -tuoksun ja täytyy sanoa, että edelleen diggaan tuoksuistani nestemäisessä muodossa - kiinteän parfyymin tuoksu tuntui kovin heikolta ja katoavaiselta. Muuten Lushin parfyymit pysyvät iholla. Ja pysyvät. Ja pysyvät joskus vielä pesunkin jälkeen. Kaikki Lushin parfyymit eivät ole vegaanisia, vaikkakin kaikki ovat vegetaarisia.

Kuva: kauppa.ruohonjuuri.fi


5) Eteerinen patsuliöljy
Ihan tosi. Nuoruudessani jostain syystä varsinkin monet punkkaripojat tapasivat hölvätä itsensä yltä päältä patsuliöljyllä, joten ehkä siksi edelleenkin tykkään siitä. Tuoksu on toki tosi voimakas, mutta pehmenee nopeasti ja säilyy yllättävän hyvin. Edullista kukkarolle ja luomuna ostettuna myös ympäristölle. Jotenkin muistan muinoin käymältäni aromiterapiakurssilta ettei eteerisiä öljyjä kannattaisi laittaa suoraan iholle, joten jos on herkkäihoinen, eteerinen öljy kannattanee sekoittaa johonkin muuhun öljyyn ennen iholle laittoa. Punkkarit tietysti vastustavat aromaterapeutinkin auktoriteettia.

lauantai 24. marraskuuta 2012

Turkis on murha, edelleen!



Tänään oli Kolmen sepän patsaalla turkiskampanjatyyppejä häkeissä pukeutuneena kettupukuihin ja toisia flyereitä jakamassa. Sain ehdottomasti tätipisteitä tilittäessäni siinä kersoineni ja kärryineni nuorelle aktivistille kuinka minäkin aikoinani olin turkistuotannon vastaisia lappuja jakamassa ja mieltä osoittamassa.

Mutta onhan se nyt jumalauta kumma että vielä nykyaikana tarvitsee edes keskustella siitä, onko turkistarhaus ok vai ei. Minunkin aktiiviaktivistiajoistani alkaa olla 10-15 vuotta ja edelleen muka kettujen, minkkien ja supikoirien tarhaus ja lahtaus on muka ihan jees vain koska joku tyyppi haluaa söpön pörheän takin tai kivan pompulan pipoon. Prkle. Tätiä ottaa pannuun. Toivottavasti allekirjoititte sen taannoisen kansalaisaloitteen turkistarhauksen kieltämiseksi. Jos vielä tarvitset tietoa turkistarhauksesta ja siitä, onko se hot vai not, tsekkaa esim. täältä tai katso alla oleva Oikeutta Eläimille- yhdistyksen vuonna 2011 julkaisema video.


perjantai 23. marraskuuta 2012

Lupiinipannari



Makealupiini on kuulkaas hyvä asia. Lupiinijauho ei maistu juuri miltään, joten sitä voi sujautella kastikkeisiin, leivontaan, leipiin ja oikeastaan mihin vaan. Vegaanikeittiöön se passaa erinomaisesti koska se sitoo taikinaa kananmunan tavoin- en enää ikinä käytä äklön makuista soijajauhoa! Tärkein juttu makealupiinijauhossa on kuitenkin se, että siinä on todella paljon proteiinia (43 g/100 g) ja lisäksi kalsiumia, rautaa ja vaikka mitä muuta hyvyyttä. ( Täältä löytyy lisää reseptejä ja ylistystä. )

Iltapalaksi tekemäni lupiinipannari oli eka lupiinikokeiluni. Sain Ekolosta testattavaksi puketin lupiinijauhoja ja halusi tehdä jotain makeaa mutta melko synnitöntä. Hyvin onnistui. Tuikkasin joukkoon myös kookosta ja rusinoita sekä Herkkusuun lautasella -blogin innoittamana pikkiriikkisen rommia. (Yhtä ruokalusikallista ei voi laskea synniksi, eihän?!) Upposi kummasti paremmin kuin iltapuuro! Palmusokeri teki taikinaan aika tumman värin ja maun, josta kyllä itse tykkäsin, mutta valkoisellakin sokerilla varmasti onnistuu.

Lupiinipannari

7 dl kasvimaitoa
2 dl lupiinijauhoja
2,5 dl kookoshiutaleita
4 dl vehnäjauhoja
1 dl palmusokeria
2 dl rusinoita
0,5 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa
2 tl kanelia
2 tl kardemummaa
1 rkl rommia
0,5 dl kookosöljyä

Sekoita maitoon keskenään sekoitetut kuivat aineet. Lisää rommi ja rusinat, viimeisenä juoksevaksi lämmitetty kookosöljy. Kaada taikina voideltuun vuokaan ja paista 200 asteessa noin 30 minuuttia.

keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Remake ja peruttu sukupuolenvaihdos



Ostin taannoin Fashion Consciencesta Jackpotin tekonahkahousut. Byysien viskoosipohjainen materiaali on mielettömän hengittävä ja mukava. Pöksyt myös näyttävät hyvältä yllä. Jos siis seistä tököttää suorassa eikä istu, kumarru tai muutenkaan liiku. Silloin nimittäin kuuluu räts. Ja kuuluikin heti pukiessani housut ekan pesun jälkeen päälle. Pyllypuolelta. Hatutus oli suuri, varsinkin kun bökät - kuten Jackpotin reilun kaupan vaatteet yleensäkään - eivät olleet mitenkään edulliset. Asiantuntijan mukaan ne oli alun perinkin kehnosti kaavoitettu täysin käyttösopimattomaksi. (Se räts ei siis aiheutunut liian monesta kuppikakkukokeilusta!)

Nyt kuitenkin näkyy tunnelin päässä valoa, ja sen valon on tuonut Hakaniemen oivallinen Remake. Ajattelin ensin, että kurttuan housuvainaista itse vaikka jonkinlaisen kompulan salsahameen, koska halusin säilyttää vaatteen jossakin muodossa. (Ehkä perverssiä, mutta tykkään siitä, miltä nahka näyttää, vaikka en haluakaan käyttää oikeasta ihosta tehtyjä vaatekappaleita. Ja tämä Jackpotin materiaali todellakin näyttää aika aidolta.) Tulin kuitenkin muistaneeksi Remaken, josta olen ostanut muutaman kivan vaatekappaleen. Kiikutin pöksyt kulmille ja Remaken pätevä emäntä Mirjami kekkasi heti, miten housut voi säilyttää housuina - sitä sukupuolta korjaavaa leikkausta ei siis tällä kertaa tarvittu. Yllä näette suunnitelman, valmiin version saan käsiini joulukuun puolessa välissä. (Samalla saan muuten kokeilla yhtä toista juttua, jonka Mirjami ideoi ja loi paperilla TOSI houkuttelevan näköiseksi. )

Voi vitsit, että olisi mahtava olla yhtä pätevä ja luova kuin remakelaiset. Hups vaan, jämäkankaista veistetään upeita uusia vaatteita. Ja vanhoista korjataan ja  muokataan parempi kuin uusi, koska vaatekappaleiden ja materiaalien tosiaan pitäisi olla korjaamisen ja muokkaamisen väärtejä. Tämä on juuri sellaisat ekologista ajattelua, josta tykkään todella paljon. Respect, Remake!

tiistai 20. marraskuuta 2012

Kuukauden vegaanituote: Yummy Hot Chocolate Spoon



Tämän kuukauden vegaanituote on jälleen tällainen lisää-vain-neste juttu.  Cocoa Locon vegaanisissa reilun kaupan suklaalusikoissa on jujuna se, että puulusikan päässä oleva suklaamötikkä lykätään kokonaisuudessaan kuumaan soijamaitoon, sekoitetaan kolme minuuttia ja voilà - tuhti kaakao on valmis. Kätevää, eikö vaan? Kuka sitä nyt viitsisi tavallista kaakaota tehdä, kun siinähän pitää... Ööh, sekoittaa kaakao ja sokeri kuumaan maitoon. No, tarpeelliseksi ei kai kukaan voi suklaalusikoita kutsua, mutta hauskoja ja maukkaita ne ovat. Sain Ruohonjuuresta kaksi näytelusikkaa, toisen makuna oli perussuklaa ja toisen minttusuklaa. Sain tyttärestäni äärettömän innokkaan testauskaverin ja ainakin lapselle suklaan sulatus oli metka ja jännä juttu - lusikkaa hämmennettiin kovin tärkeänä. Tämä voisikin olla kiva tuliainen lapselle tai pikku juttu esmes pukinkonttiin.

maanantai 19. marraskuuta 2012

Kauraa ja kliseitä



Tässä uusin sauna-aiheinen postaukseni Chic Veganiin! Mitäköhän suomikliseitä vielä keksisin? Kossuhan olisi tietty vegaanista... Mut hei, tuo täällä joskus aiemminkin postaamani kaurakuorintavinkki olikin muuten sen verran hyvä että tässä se vielä encorena:

Kaurakuorinta

1 dl kaurahiutaleita

n. 10 cmx 10 cm pala sideharsoa 

+ jos oikein haluat hifistellä, muutama tippa jotain eteeristä öljyä, esim. laventeliöljyä

Kääri hiutaleet sideharson sisään ja hiero nyyttiä kostealle iholle suihkussa tai saunassa. Käytön jälkeen rapistele hiutaleet kompostiin ja nakkaa sideharso pesuun. Hehku omahyväisenä siitä, kuinka luonto- ja pankkitiliystävällinen jälleen olit.

sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Kookoksinen palsternakkakeitto



Hopsheijaa, tähän viikonloppuun on mahtunut yhtä sun toista, kuten Indiedays Inspiration -blogijuhlat sekä esikoisen vesirokko. Molemmista kuulette lisää ensi viikolla. Mutta nyt on juuri oikea hetki tehdä soppaa. Tämä kermaisen pehmeä palsternakkasosekeitto on täyttä tavaraa ja sopii erityisen hyvin toipilaille. On kyse sitten juhlista tai vesirokosta toipumisesta...

Kookoksinen palsternakkaleitto

3 pulskaa palsternakkaa
2-3 porkkanaa
3 perunaa
1 sipuli
n. 3 cm pala tuoretta inkivääriä
1 dl mantelijauhoa
400 ml (1 tlk) kookosmaitoa
4 dl vettä
1 tl Veconia tai kasvisliemijauhetta ohjeen mukaan
mustapippuria
suolaa
timjamia
öljyä

+ paahdettuja kookoshiutaleita koristeeksi

Pilko sipuli ja inkivääri. Pese, kuori ja paloittele juurekset. Kuullota sipulia ja inkivääriä öljytilkassa kattilassa. Lisää kasvikset ja anna tiristä hetki. Lisää nesteet ja mantelijauho. Anna kiehahtaa ja säädä sitten levy siten, että keitto porisee hiljalleen kannen alla. Lisää mausteet ja anna kiehua noin puolisen tuntia. Soseuta keitto. Paahda kookoshiutaleita kuivalla, kuumalla pannulla koko ajan sekoittaen kunnes ne ruskistuvat hiukan. Annostele keitto kulhoihin ja koristele kookoshiutaleilla.

torstai 15. marraskuuta 2012

Farfallan ihonhoitosarja ja alennuskoodi



Farfalla on sveitsiläinen sertifioitua luonnonkosmetiikkaa valmistava yritys, jonka tuotteista suurin osa on vieläpä vegaanisia. Legenda kertoo, että Farfalla oli alun perin hippihenkinen folkyhtye, jonka jäsenet musiikkiskenestä eläköidyttyään ryhtyivät luomukauneusalalle. (Siitäpä vaan vinkkiä, vanhat punk-kaverit!) Sain maahantuojalta testattavakseni Farfallan ihonhoitosarjan näytepakkauksen. Niinkuin minä itsekin toisinaan, ihoni on erittäin kuivakka ja helposti ärsyyntyvä, joten erityisesti voiteiden suhteen olen aikas kranttu.

Farfallan tuoteperhe on aikas mukavasti brändätty ja suunniteltu: ulkoasussa on yhtenäinen, laadukas linja - jos yritys onkin aloittanut pienesti on kotikutoisuus nyt jäänyt taakse. Tuotteet tunnistaa myös tuoksumaailmasta jossa ainakin minun nokkaani tuntuu kukkaisuuden alla mukava pippurisuus. (Vai puhunko nyt taas itsestäni?!) Itse tykkään siitä kun kosmetiikan valmistajalla on myös tuoksuissa yhtenäinen juju: esimerkiksi Hauschkan kaikki tuokseet ripsiväriä myöten döfäävät ruusulle. Farfallan tuoksussa on tosiaan hiukan enemmän potkua.

Saamani testipuketti sisältää neljä pikku tuubia (puhdistusemulsio, kosteusvoide, kauneusvoide ja anti-age yövoide) joiden sisältöä olen näälinyt naamaani viimeisen parin viikon ajan - aika riittoisaa tavaraa siis. Kaikki ovat vegaanisia, 100 % luonnollisista ainesosista tehtyjä ja sisältävät jopa 95-97% luomuaineita eli käytännössä siis matskut ovat kokonaan luomua. Vettä kun ei voi tietenkään luomusertifioida.

Ja näin ne tehosivat minun nassuun:

Daily Refresh puhdistusemulsio 
Lupaus: "Puhdistaa ihon hellävaraisen tehokkaasti."
Toimiiko: Kyllä. Iho tuntuu pienelläkin määrällä narskuvan puhtaalta mutta ei kuitenkaan kuivu. Mukava greipin tuoksu tuntuu erityisesti aamulla virkistävältä.

Intense Moisture kevyt kosteusvoide
Lupaus: "Parantaa ihon luonnollista suojautumiskykyä ja aktivoi ihon omaa kollageenintuotantoa."
Toimiiko: Ööh, ehkä. Ihan ok kräämi, mutta tuntuu kyllä liian kevyeltä kuivan ihon hoitoon. Hiukan pliisu mutta ihan passeli perusvoide varsinkin jos et kaipaa erityisen kosteuttavaa tuotetta.

Be Beautiful Bliss Cream kauneusvoide
Lupaus: "Dopamiini parantaa verenkiertoa ja tuo kasvoille kauniin heleyden. Täydellinen voide käytettäväksi ennen tärkeää tapahtumaa."
Toimiiko: Kyllä, oi kyllä! En tiedä mitä dopamiini on mutta sitä lisää saavillinen, kiitos! Voide tekee ihon nopeasti tosi pehmeäksi ja todellakin tuo sitä kuuluisaa hehkua. Ehdottomasti kokeilemisen arvoinen. Nordströmin Rollena olisin tästä tuotteesta tosi huolissani.

Age Miracle anti-age yövoide:
Lupaus: "Antaa ihon hengittää yön aikana ja tuo kasvoille raikkautta ja kiinteyttä. Aamulla iho tuntuu virkistyneeltä."
Toimiiko: Ei, tai sitten minulla on kaikesta huolimatta liian nuori naama. Olen muutenkin yrittänyt ottaa iisimmin anti-agetuotteiden kanssa sen jälkeen, kun sain yhdestä 30+ luonnonkosmetiikkavoiteesta aika reippaasti näppylöitä - ekokosmetologini mukaan anti-agevoiteet liian varhain käytettynä aiheuttavat iholle uuden teini-iän. Ja sehän ei ehkä just ole se, mitä niillä haetaan takaa, vai mitä?


Kaiken kaikkiaan tosi laadukas tuotesarja. Farfallalla on myös shampoota, ihovoiteita ja vaikka mitä muuta. (Ja Farfallan(kin) ihanista tuoksuista saatte muuten pian kuulla lisää.) Ja vielä muistutus: Keitaan lukijoina saatte tuotesarjan maahantuojan verkkokaupasta 10 % alennuksen Farfallan kosmetiikasta alennuskoodilla KEIDAS. Tarjous on voimassa jouluun asti. Sinuna ostaisin itselleni joululahjaksi ainakin annoksen sitä dopamiinikräämiä ja sassiin!

maanantai 12. marraskuuta 2012

Kakku ja kirjasto



Eilen piti tietenkin maailman ihanimmalle isälle ja parhaalle papalle tehdä kakkua. Jatkoin hyväksi havaitulla marsipaani- ja makukiisselilinjalla. Täytteissä vaniljan ja sitruunan liitto toimiikin loistavasti. Tyttäreni teki vielä soman vihreän marsipaanimadon kakun koristeeksi, mutta se ei valitettavasti näy kuvassa.

Kakunsulattelun ohella kävin tänään muuten tsekkaamassa taas Helsingin yliopiston kirjaston uuden päärakennuksen, Kaisa-talon. Kas siinäpä komea pytinki ja myös käyttömukavuudeltaan onnistunut! Missä muualla voisi noin paraatipaikalla istua upeassa interiöörissä designkalusteissa - ilmaiseksi? Käynti Kaisa-talossa tuntuukin henkiseltä spa-käynniltä. Tykkään. Ja ihan kamalasti tykkään myös tästä videosta, jossa esitellään rakennuksen valmistumista. Ei pönötys- tai konsulttinäkökulmasta, vaan vaihteeksi sellaisten ihmisten kautta jotka sen ylistetyn lopputuloksen oikeasti saavat aikaan. Vähän niin kuin minun isäni.

Sitruunavaniljakakku

1 kakkupohja (Käytin kakun pohjana tätä vaaleaa kakkupohjaa. )

Sitruunatäyte

1 sitruunan kuori raastettuna
0,5 dl sitruunamehua
0,5 dl sokeria
1 rkl maissitärkkelystä tai perunajauhoa

1 prk Alpro Airy & Creamy soijakermaa

Vaniljatäyte

0, 5 dl vettä
0,5 dl sokeria
1 rkl maissitärkkelystä tai perunajauhoa
2 tl vaniljajauhetta

1 prk Alpro Airy & Creamy soijakermaa

+ hilloa maun mukaan (kantsii valita joku aika kirpeä, kuten makeuttamaton omenasose tms)

Kostutus

n. 2-3 dl mantelimaitoa
4 rkl Limoncello -sitruunalikööriä

Kuorrutus

500 g marsipaania


Valmista pohja ja anna jäähtyä kunnolla. Valmista täytteet: kiehauta erikseen sitruuna- ja vaniljatäytteen ainekset soijakermaa lukuunottamatta. Anna jäähtyä hyvin, mieluiten jääkaappikylmäksi. Vatkaa kerma kahdessa astiassa ja sekoita toiseen vaahtoon sitruuna- ja toiseen vaniljatäyteseos. Lekkaa kakkupohja kolmeen osaan. Kostuta alin osa, levitä päälle hilloa ja sitruunatäyte. Nosta keskimmäinen osa pohjan päälle, kostuta ja levitä hillo. Levitä tämän osan päälle vaniljatäyte. Aseta viimeinen kakkupohjan osa paikoilleen ja kostuta. Kuorruta koko kakku lopuilla kermatäytteillä. Kaulitse marsipaani levyksi, nosta kakun päälle ja muotoile siistiksi leikkaamalla ylimääräiset osat pois.

Siinäpä se. Ensi kerralla kuulettekin kummia: pikakaunistusnaamarasvajutska joka oikeasti toimii - ja on vielä vegaaninenkin. Sori vaan tutut, jos ette pian tunnista mun lärviä!




torstai 8. marraskuuta 2012

Asiakas on aina väärässä - ja senhän voi myös sanoa


Kuva: http://www.talentumevents.fi/

Minulle on viikon sisällä sattunut kohdalle kaksi tosi huonoa asiakaspalvelutilannetta. (Ja myös yksi todella hyvä!) Molemmilla kerroilla olen mennyt toimittamaan ihan viatonta, asiallista asiaa ja saanut haukut. Kas tässä ja ei näin:

Soitin kalliolaiseen ravintola Salpimientaan, josta viidakon vanhan sananlaskun mukaan saa pizzansa päälle vegaanijuustoa. Paikka on ollut mielessä kokeiltavien ruokamestojen listalla jo kauan, ja ensi viikon vapaaillalle on tarjolla mukavaa ruokailuseuraa. Halusin vain tarkistaa, onko urbaanihuhu vegaanijuustosta totta. Verkkosivujen ruokalistassa sitä ei erikseen mainita. Soittooni ei vastattu, mutta hetken päästä puhelimeni soi.

Minä: Haloo?
Kärttyinen miesääni (KÄ): Olit soittanut.
Minä: Kuka soittaa ja mistä?
KÄ: Sinä soitit.
Minä: Niin mut... Ai, oletko kenties pizzeria Salpimientasta?
KÄ: Ei ole pizzeria Salpimienta! Ravintola Salpimienta! Et voi sanoa pizzeria!!
Minä: Aha joo. Niin, mä olisin kysellyt että onko teillä tosiaan tarjolla vegaanista juustoa pizzan päälle?
: Ravintola! Ravintola! Ravintola! Ei pizzeria!!
Minä: Niin no joo, mut se vegaanijuusto?
KÄ: On meillä. Mutta ravintola, ei pizzeria! Ravintola! Ravintola!!!
Minä: Niin se tuli jo selväks. Mut olin siis ajatellu tulla syömään ystävien kanssa...
KÄ: Ravintolaan! Ei pizzeriaan! Voit tulla mutta ei voi sanoa pizzeria! Ravintola Salpimienta!
Minä: ...mut ehkä me sit mennäänkin johonkin muualle.

Keskustelu on sitä oudompi kun tarkastelee sitä ravintola Salpimientan ruokalistaa, joka on, hmmm, aika pizzavoittoinen. Enkä ollut tajunnut että "pizzeria" on terminä jotenkin pejoratiivinen? Oppia ikä kaikki.

Toinen asiakas on kuningas -tapaus sattui Viialan kotileipomon toimipisteessä. Siirryin työpäivän aikana nälkäisenä paikasta A paikkaan B, ja Viialan kotileipomon myymälä sattui olemaan mukavasti matkan varrella. Muistin että leipomon munkit ovat vegaanisia - ostinhan niitä jo pikkupunkkarina mielenosoitusevääksi. Rouhesämpylän osto vielä meni ihan putkeen mutta munkin ostoa en sitten enää osannutkaan asiakaspalvelijan näkökulmasta suorittaa oikein:

Minä: Mä ottaisin vielä yhden tuollaisen munkin.
Nokkava myyjä (NM): Viis saa kolmella eurolla.
Minä: Mä ottasin nyt kuitenkin vaan yhden.
NM: Kolme euroa vaan.
Minä: Joo, mut kun mä en halua kun yhden.
NM: Kolmella eurolla viis! Yks maksaa yheksänkyt senttiä!
Minä (muulimaisen itsepäinen ilme naamalla): Yks munkki.
NM: Vaan kakarat joilla ei ole rahaa ostaa yhden! Sinä olet kuin kakara!
Minä: YKSI MUNKKI, KIITOS!
 - Tuohtunutta pöhinää, vihaista munkin pussitusta...  -

Tällaiset tapaukset tuottaa tietysti hauskoja juttuja kerrottavaksi kahvipöydässä. Onhan se jotain sekin. Toisaalta mielelläni tukisin vegaanisia asioita tarjoavia ruokapaikkoja ja leipomoita mutta ainakin nämä paikat just eliminoitui mun listalta. Bye bye!

keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Chai latte- ja mustaherukkakuppikakut



Tein taannoisiin synttäribileisiin ehkä parhaita kuppikakkuja ikinä. Tee sinäkin. Pohjina käytin tätä tummaa ja tätä vaaleaa kuppikakkutaikinaa. Molempiin kuorrutteisiin sopii sekä tumma että vaalea pohja. Chai latte-kuorrutteen teenä käytin Clipperin rooibos-pohjaista chaita. Jos käytät maustamatonta teetä, kantsii mausteiden määrää lisätä, jotta saa sopivan piparifiiliksen. Mustaherukkakuorrutteen mehun taas pitää olla sellaista ehtaa paksua mummonmehua jota lantrattaisiin juotavaksi - ei siis mitään laimeaa esanssimehukattia.

Chai latte-kuorrute:

0,5 dl vahvaa chai -teejuomaa
0,5 dl sokeria
1 rkl maissitärkkelystä
1 tl kardemummaa
1 tl kanelia

1 prk Alpro Airy & Creamy -soijakermaa

Kiehauta tee, sokeri, mausteet ja maissitärkkelys kattilassa koko ajan sekoittaen - seos jähmettyy nopeasti joten varo, ettei se pala pohjaan. Jäähdytä hyvin - itse laitan tökötin yöksi jääkaappiin. Vatkaa soijakerma ja lisää siihen kylmä maustekeitos. Pursota kuppikakkujen päälle. Koita olla vaatimattoman näköinen kun vieraasi ylistävät kekseliäisyyttäsi.


Mustaherukkakuorrute:

0,5 dl mustaherukkamehua
0,5 dl sokeria
1 rkl maissitärkkelystä

1 prk Alpro Airy & Creamy -soijakermaa

Kiehauta kattilassa mehu, sokeri ja maissiytärkkelys. (Jos seos ei tunnu sakenevan, voit lisätä hiukan maissitärkkelystä - jostain syystä eka versioni tästä käyttäytyi aluksi hieman huonosti.) Anna jäähtyä kylmäksi jääkaapissa. Vatkaa kerma vaahdoksi, sekoita joukkoon mustaherukkakeitos. Pursota kuppikakuille ja kiillota "Maailman paras kuppikakkuleipuri" -mitalisi.

tiistai 6. marraskuuta 2012

Töytäisy ja nestemäinen lounas



Tänään oli kiirus. Onneksi Nudge, johon laukkasin lounastunnilla, on sellainen kauppa josta saa reiluja, vegaanisia ja luomuja asioita niin suuhun, ylle kuin naamaankin. Kätsää. (Yhdestä Nudgen vaatepuolen eli Yalon multikätevästä jutusta kuulette muuten pian lisää.) Puoti on muutenkin mukava hengailu- ja hypistelypaikka, mikäli sellaiseen on joskus aikaa.

Lisäksi mestassa oli tänään niin avulias myyjä, että jopa niinkin kinkkinen asia kuin farkkujen sovitus ja osto sujui ihan lakisääteisen ruokatauon puitteissa. (Terveisiä vaan työnantajalle!) Kipeästi tarvitut uudet farkkuni ovat muutenkin nappijuttu: sekä hyvännäköiset että hyveelliset. Tykkään erityisesti tuosta korkeasta vyötäröstä - mikään ei ole ikävämpää kun katsella ihmisten persvakoja. Paitsi ehkä vilauttaa omaansa vastentahtoisesti.

Koska ruokatunti meni sovituskopissa, piti lounas hoitaa nopsasti matkalla takaisin töihin. Siksi se siis oli nestemäinen:



Nappasin CocoVi-baarista megeen Hulk -smoothien, jossa oli ainakin avokadoa, pinaattia ja hamppua. Maku oli etäisesti ruohomainen - jotenkin tuli mieleen nuoruuteni harvat vierailut tallityttökavereiden hoitoheppojen luona. Nälkä lähti kuitenkin ja pysyi poissa, pisteet siitä.

sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Viisi vegaanivideota

Kuva: http://www.gary-tv.com


Sunnuntai-iltana on hauska töllötellä asioita. Kuten näitä vegaanivideoita.

1) Vegan Black Metal Chef. Metallikokki valmistaa videokanavallaan simppeliä vegaanisafkaa black metallityyliin artikuloiduilla ohjeilla. Mukana onneksi tekstitys!

2) The Vegan Zombie. Tällä You Tube-kanavalla vain vegaanit välttyivät zombie-infektiolta. Post-apokalyptiset kokit pakoilevat zombeja ja tekevät kekseliästä vegaaniruokaa. Kurkkaa myös verkkosivu.

3) The Sweetest Vegan Cooking Show. Hitusen ylipirtsakka vegaanikokki tekee kanavallaan southern-tyylistä sapuskaa. Tsekatkaa erityisesti vegaanipekoni.

4) Eco-Vegan Gal. Ekovegaanitytsy Whitney Lauritsenin oman kanavan ruokaohjeita, haastatteluja ja videokirjakerho.

5) Vegan style. Henya Manian videoparodia Gangnam Stylesta. Kuka on joskus kuullut niin nokkelan kysymyksen: "Eiks kasveja sitten satu kun sä syöt ne?! "




torstai 1. marraskuuta 2012

Kansainvälinen vegaanipäivä



Kuva: www.vegansociety.com

Tänään on kansainvälinen vegaanipäivä, ja marraskuukin on  vegaanikuukausi. Vegaanipäivän tai -kuukauden kunniaksi voit kokeilla vaikka tällaista ruokalistaa:

Alkukeitto:   Suklainen butternutkurpitsakeitto

Pääruoka:    Kookoslasagne

Jälkkäri:      Helppo vegaaninen juustokakku

Yömyssy:    Kuuma calvados-mantelijuoma


Aika tömäkkä satsi - jos toteutat tämän menun kantsii varata tyhjä vatsa ja joustava vyötärönauha!