Muumimukit ovat saatanasta

Toverit, on jälleen aika katsoa totuutta silmästä silmään. Muumimukit eivät sittenkään ole vekkuleita ja kivoja. Ne eivät ole omaperäistä, pikkuisen hullua suomalaista designia. Ehei, sillä ne OVAT SAATANASTA. Jos luulet, että iskemällä pöytään tämän perkeleen pikarin sinäkin olet vähän silleen niinku muumimaisen boheemi, seesteinen ja lämmin, olet väärässä. Olet vain langennut samaan Pimeyden ansaan kuin lukuisat kanssauhrit. Sillä muumimukit ovat saatanasta.

Ne ovat paholaisen vitsaus, joka on pesiytynyt jokaisen suomalaisen astiakaappiin black metal-fanista kulttuuritätiin. (Katsokaa vaikka oman kuivauskaappimme surullista todistusaineistoa.) Belsebubin juonien seurauksena myös lukemattomat viattomat ulkomaalaiset raahaavat kotiinsa näitä tekoveikeitä kupposia. Ystävät, pysäyttäkää tämä hulluus.

Sillä. Muumimukit. Ovat. Saatanasta.

Postia

Viime viikko oli taas hiukan hektinen ja stressaava. Onneksi postista tuli kaksi piristyspakettia. Toinen ystävältä, jonka luokse jätin vahingossa rakkaan pörröliivini. Vinkkinä vaan, että kantsii unohtaa vaatteitansa kaverin luo: kun ne saa postitse takaisin, mukana voi olla vaikka mitä kivaa. Kuten karkkia, rintamerkkejä, kirjoja ja levyjä. Kiitos ja pus!

Toinen paketti tuli sitten toinen eräästä kahvi- ja teekaupasta, jonka tarjontaan ihastuin ja josta lupasin bloggailla. Suklaata, kahvia, teetä... Varsin virkistävää settiä tämäkin. Ensi viikko meneekin sitten maistellessa!

Lakutiikerikakku

Hesarin ruokatorstaissa oli pari viikkoa sitten vöhkimisen ja veganisoimisen arvoinen resepti: perinteinen tiikerikakku, jota oli ryyditetty lakritsanjuurijauheella. Toimii! Kakun kannattaa antaa vetäytyä seuraavaan päivään, jotta sitruuna, kaakao ja lakritsa pääsevät oikeuksiinsa.

Lakutiikerikakku

5 dl vehnäjauhoja
1 dl spelttijauhoja
1 tl soodaa
2 tl leivinjauhetta
hyppysellinen suolaa
200 g margariinia
2 dl sokeria
2,5 dl kasvimaitoa
1 tl etikkaa

1 luomusitruunan kuori

0,75 dl kaakaojauhetta
2 tl lakritsanjuurijauhetta
ripaus suolaa

Vaahdota margariini ja sokeri. Sekoita keskenään jauhot ja nostatusaineet. Lisää jauhot margariinisokerivaahtoon ja sekoita joukkoon toisiinsa sekoitetut maito ja etikka. Ota yksi kolmasosa taikinasta toiseen kulhoon ja sekoita siihen kaakaojauhe, lakritsanjuurijauhe ja suola. Lisää tarvittaessa hiukan maitoa. Raasta sitruunan kuori ja sekoita se vaaleaan taikinaan. Kaada voidellun kakkuvuoan pohjalle puolet vaaleasta, sitruunalla maustetusta taikinasta. Laita vuokaan seuraavaksi kaakao-lakutaikina ja nostele varovasti haarukalla sekaisin vaalean taikinan kanssa, niin saat nätit raidat. Kaada loppu vaaleasta taikinasta vuokaan. Paista 200 asteessa noin 30 minuuttia.

Ravintolapäivä: Niia's Healthy Kitchen

Voi pojat ja tytöt, että oli maittavat pöperöt! Niia's Healthy Kitchenin ravintolapäivän pop up-ravintola RawDreamTemplessä nimittäin. Niia on se samainen mimmi, joka piti taannoin sitä mahtavaa vegaanista cupcakekojua Forumin kauppakeskuksessa. Cupcaket ovat tällä erää historiaa, mutta Niia on keskittynyt terveellisen ja ennen kaikkea herkullisen vegaanisen raakaruuan tekoon. Kuppikakkujen vaihto raakaravintoon kuulostaa vaarallisesti terveysniuhotuskohtaukselta, mutta ainakaan tämän päivän kokemuksen mukaan terveellisen ei tarvitse välttämättä maistua siltä!

RawDreamTemple popsahti Remake/Ekottimen tiloihin Hakaniemeen. Hyökkäsin sinne heti puolilta päivin lasteni ja isäni kanssa. Tarjolla oli siis pelkästään raakaa, vegaanista ja gluteenitonta sapuskaa. Valkkasimme pääruuaksi cashew-kesäkurpitsapastaa ja jälkkäriksi kerrostettua mokkakakkua. Pasta olis siis kesäkurpitsasuikeroita kermaisessa tilli-cashewkastikkeessa. Ei oikeastaan juuri pastamaista, mutta täyteläistä, ruokaisaa ja hyvää - upposi kolmelle sukupolvelle oikein mukavasti.

Mutta se kakku. Se vaatii oman lukunsa. Miten taateleista, kookosöljystä, raakakaakaosta ja muista superhipsteriaineksista saa jotain niin kaunista ja syntisen makuista? Kermaista, suklaista, mokkaista - ihan täydellistä! Voisin syödä tätä vaikka joka päivä.  Aina nirso kaksivuotiaskin söi keskittyneesti kakkupalansa loppuun ja vaati vielä lopuksi palan papan annoksesta. Niia, perusta heti raakakakkukoju Forumiin! Kansa vaatii sitä!

Ylin kuva pöllitty täältä.

Luomua kohtuuhintaan: Cattierin kosmetiikka

Löysin ranskalaisen luonnonkosmetiikkamerkki Cattierin elämääni syksyiseltä Tallinnan reissulta; ostin sieltä kokeeksi Cattierin pinkkiä savinaamiota ja tykästyin siihen kovasti. Syksyn mittaan merkki hiipi Suomenkin ekokauppoihin, ja hiljattain löysin jo Kampin Life-puodistakin Cattierin kosmetiikkaa.

Olen tähän asti testannut savinaamion ohella Cattierin puhdistusmaitoa ja kasvovettä, ja olen erityisen tyytyväinen tuotteiden hinta-laatusuhteeseen. Sekä puhdistusmaito että kasvovesi (molemmat 200 ml) maksoivat muistaakseni hiukan päälle kympin. Ei paha hinta luomulaatuisista ihonhoitotuotteista! Puhdistusmaidolla lähtee mukavasti niin meikki kuin lika, ja kasvovesi jonka suhteen olen yleensä erityisen kranttu, ei kirvele eikä kiristä vaan tuntuu ihanan raikkaalta ja puhdistavalta. Savinaamio taas putsaa hellästi kuivaa ihoani ja tuntuu samalla ihmeen kosteuttavalta - sen käyttö kerran, kaksi viikossa on nykyään osa ihonhoitorutiinia.

Tuotteiden tuoksut ovat mietoja mutteivät neutraaleja, erityisesti kasvovedessä on mukavan ruusuisa fiilis. Vaikka mistään luksusmerkistä ei olekaan kysymys, tuntuvat Cattierin tuotteet käytössä paljon ylellisemmältä kuin hinnasta saati pakkauksista (tötsiin voisi vähän hei panostaa) voisi päätellä. Oiva ostos budjettiekoilijalle siis!

Vaahtokarkkikaakao

Aika jännä, mutta kun kysyin lapsilta haluavatko he iltapalaksi puuroa vai vaahtokarkkeja ja kaakaota, jälkimmäinen vaihtoehto valittiin kerrankin yksimielisesti. Vegetukusta ostetut Dandies-merkkiset vegaaniset vaahtokarkit olivat höttöisiä, överimakeita ja sulivat tahmeiksi. Perfect.

Sushikoulu

Minäpä olin aina luullut että sushin tekeminen olisi jotenkin älyttömän vaivalloista ja hankalaa. Ei ole. Ystävän opastuksella rullat pyörähtivät nopsasti ja minuun tarttui oikein sushikuume. Miettikää, mitä kaikkea rullukoihin voi ujuttaa: kevyesti höyrytettyä porkkanaa, sieniä, pähkinöitä... Vaikka mitä. Tämä setti sai makua avokadosta, tofusta ja kurkusta. Kokeilimme myös inari sushia, joka on yhtä kuin ohuet friteeratut tofukuoret, jotka saa täytettyä ihan lusikalla kunhan ne on varovasti avannut. Inari sushit höystettiin vielä merileväkaviaarilla.

Sushin a ja o on kuulemma oikein maustettu ja käsitelty riisi, ja sushiriisin keittoon tuntuukin löytyvän ziljoona ohjetta. Oleellista on kaiketi riisin huolekas huuhtelu ja riisiviinietikalla maustaminen. Näissä susheissa oli ihan tavallista puuroriisiä, joka kyllä toimi oikein hyvin.

Näin se siis käy:

Ensin levitetään täytteet levälevylle. Rullan saumakohta kantsii jättää riisittä, niin rullukan saa leikattua somasti.

Sitten rullataan. Mitä tiiviimpi rulla, sitä nätimpi lopputulos.

Valmis rulla leikataan viipaleiksi terävällä veitsellä. Tämä oli ainoa hiukan ärsyttävä vaihe - tahmea riisi kun tuhrii myös veitsen helposti.

Sitten koko setti syötiin dippaillen soijakastike-wasabiseokseen. Ja pyydän muuten huomauttaa, etteivät nuo kuvassa näkyvät miehekkään karvaiset kädet ole omani, vaan illan sushigurun. Kiitos vaan vielä, Turku!

Pikkumusta

Sain palkankorotuksen. Ostin mekon. Sitten näytän hyvältä duunissa ja saan taas lisää liksaa, eiks vaan?

Ja tällä pikkumustallahan totta vie voi mennä minne vaan festareilta palavereihin! Second Chancen puuvillatrikoinen mekko on vielä eettinenkin kuin mikä: se on nimittäin valmistettu kotimaisessa perheyrityksessä teollisuuden ylijäämämateriaalista. Ja kolttu on kyllä leikattu todella hyvin - minäkin näytän tämä pikkumusta ylläni ihmeen pitkältä! Lisäksi sen voi pestä koneessa kuudessakymmenessä asteessa, jos joskus on tarvetta heavy duty -pesulle. What's not to like?

Pikkumusta löytyi tietenkin Nudgesta, mistäs muualta. Se paikka on kyllä vaarallinen: hyvän ruuan, luonnonkosmetiikan ja hyvännäköisen eettisen muodin yhdistelmä vaan on liikaa heikolle hyveelleni. Kohta voisin yhtä hyvin suoraan ohjata sen liksan sinne.

Vegaaninen tonnikala-salamipizza

Vietin hauskan viikonlopun Turussa: siihen kuului samppanjaa ja taidenäyttely sekä pleikkarinpeluuta ja punk-keikka. Kulttuuria ihan parhaimmillaan siis. Pistäydyin alkuasukasoppaiden kanssa myös Vegetukun liikkeessä, josta ostin mm. Vantastic Foodsin Veggie Tuna -nimistä vegaanista tekotonnikalaa. Jep, friikkiä!

Pääosin soijasta valmistettu tuote muistutti kyllä koostumukseltaan tonnikalaa tai muuta sen sellaista hiukan höttöistä lihaa, mutta maulla tuskin olisi huijannut normaalijärkistä kissaa. Paitsi että paketin avatessa tuoksu kieltämättä oli etäisesti kissanruokamainen. Lämmitettynä tonnikala-wannabe-asia kyllä toimi ihan jees - ei mitenkään kauhean kalaisa edelleenkään, mutta koostumus sopi pizzaan kuin... kuin kala veteen!

Opin muuten verrattomalta Rouva V:ltä, että hyvän pizzan salaisuus on itse tehty tomaattikastike. Toimii - ihan taatusti pikku vaivansa arvoista.

Vegaaninen tonnikala-salamipizza

Pizzapohja:

3 dl vettä
6 dl jauhoja (spelttiä ja vehnää)
0,5 ps kuivahiivaa
suolaa
loraus öljyä

Tomaattikastike:

1 prk tomaattimurskaa
2 valkosipulinkynttä
2 tl ruskeaa sokeria
suolaa
basilikaa
rosmariinia
mustapippuria
öljyä

Täytteet:

1 ps Veggie Tunaa
1 pkt vegaanista salamia
0,5 ananasta tai 1 prk ananasta paloiteltuna (Bionan luomuananakset ananasmehussa on ehdoton lemppari)
1 tomaatti
n. 1 kiekko sulavaa soijajuustoa raastettuna

Valmista pizzapohja sekoittamalla hiiva pariin desiin jauhoa. Sekoita hiukan kädenlämpöistä lämpimämpään veteen hiiva-jauhoseos, suola ja pikku hiljaa loput jauhoista. Lisää lopuksi loraus öljyä. Aseta taikina lepäämään peitettynä lämpimään, vedottomaan paikaan.

Valmista tomaattikastike:pilko valkosipulit, sekoita kaikki aineet keskenään kattilassa ja anna kiehua tovi. (Mitä kauemmin kastike porisee, sen parempi.) Hienonna vegetonnikala sormin hiutaleiksi, pilko salamit, tomaatti ja ananas, jos käytät tuoretta, ja raasta juusto. Alusta taikinaa hetkinen jauhoitetulla alustalla, ja kaulitse sitten levyksi suoraan leivinpaperin päällä ja siirrä paperi taikinoineen uunipellille. Levitä kastike pizzapohjan päälle ja ripottele sitten seuraavaksi "tonnikala", salamiviipaleet, ananas ja tomaatti. Ripottele lopuksi juustoraaste pizzan päälle. Paista 225 asteessa noin 15 minuuttia. Anna jäähtyä hetki ennen tarjoilua.