keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Mehiläispaita



Helsingin keskustassa on kuulkaa sellainenkin kirjaston osa kuin Kaupunkiverstas, jossa voi tehdä kaikenlaista: 3D-tulostaa, tehdä tarroja ja painatuksia, käyttää saumuria ja ompelukonetta ja tietenkin kaikenlaisia tietokoneita. Minä olen siellä duunissa. Tein tänään muiden hommieni ohella joka tytön ja pojan vaatekaapin ehdottoman lisän: mehiläispaidan.

Paita oli jostain kiekkarin ilmaislaarista löytynyt vanha t-paita, joka jotenkin miellytti minua pehmoisen materiaalinsa vuoksi. Ja jotenkin olen aina tykännyt tuosta kauheasta meleeratusta harmaasta! Printti syntyi vinyylileikkurin avulla, joka on siis juuri se värkki joka leikkaa tarroja ja painokuvioita. Mitään kauhean monimutkaisia kuvioita sillä ei kantsi tehdä, koska kaikki se tarra- tai painomateriaali, jota ei halua valmiiseen kuvioon, täytyy nyppiä irti käsin. Mehiläisen siivet olivat juuri ja juuri kipurajan tällä puolen. Mutta kun kuvan on saanut nypysteltyä ja painettua paikoilleen, se pysyy siinä pesusta pesuun. Ei pöllömpi tapa saada lisää ikää kierrätyslumpuille!

maanantai 24. maaliskuuta 2014

Manowar-kakku


Meillä oli työpaikalla Manowar-teemaiset bileet (kaikillahan sellaiset on vähintään kerran vuodessa, eikös vaan?) ja leipaisin tällaisen. Täytteenä olisi varmaan pitänyt olla lihaksia kasvattavia steroideja tai vähintään proteiinijauhetta, mutta tyydyin tällä kertaa vaapukoihin. Kostutusaineena oli sentään miehekkäästi halpaa brandya. Aika heviä settiä!

Manowar-kakku

1 x tumma kakkupohja (ohje täällä)

Täytteet:

n. 300 g vaapukoita

2 prk vispautuvaa kasvikermaa
1 levy tummaa suklaata

Kostutus:

0,5 dl brandya
0,5 dl kasvimaitoa

Kuorrutus:

1 pötkö mustaa marsipaania
n. 0,5 pötköä punaista marsipaania

Valmista kakkupohja ohjeen mukaan, anna jäähtyä ja leikkaa kolmeen osaan. (Tästä ohjeesta tulee noin 16 cm läpimittainen kakkupohja.) Kostuta pohjan kerrokset brandy-kasvimaitoseoksella. Sulata suklaa vesihauteessa, ja vatkaa kerma. Sekoita sula suklaa kermavaahtoon. Survo vaapukat sauvasekoittimella mössöksi - ainakaan minun makuuni ei tarvinnut lisätä marjoihin sokeria. Laita kakun pohjalevylle vaapukkamurskaa ja reilu kerros suklaakermavaahtoa, nosta seuraava kakkupohjakerros päälle ja laita sitten sen päälle marjasosetta ja kermavaahtoa. Nosta kansi paikoilleen ja kostuta vielä brandylla. Levitä loppu kermavaahto kakun päälle. Kaulitse marsipaani ohueksi levyksi ja aseta varovasti kakun päälle. Leikkaa ylimääräiset marsipaanit pois ja koristele. (Muotoilin kirjaimet tulostamalla logon sopivan kokoisena ja leikkaamalla sen irti. Sitten käytin logoa muottina ja leikkasin sen ääriviivat marsipaanista terävällä veitsellä. Vapiskaa, kakkubloggarit!)

tiistai 18. maaliskuuta 2014

Testissä: kahvi- ja teekauppa Mandragora




Sain jokin aika sitten goodiebagien goodiebagin kahvi- ja teekauppa Mandragorasta. * Olin törmännyt puotiin maistettuani ystävieni luona Mandragoran maahantuomaa mansikka-samppanjateetä, joka oli niin hyvää että ihan melkein teki pahaa. Kirjoitin heti kotiin päästyäni kerjuukirjeen Mandragoraan, ja sieltä ystävällisesti lähetettiin pikaisesti postipaketillinen tuotteita testattavaksi.

Rovaniemellä sijaitseva Mandragora on esittelysivujen mukaan "iloinen porukka nuoria ihmisiä, jotka ovat onnekkaita saadessaan tehdä työtä jota rakastavat". Valikoimiin kuuluu teetä, kahvia, suklaata ja kaikenlaista näiden nautintoaineiden oikeaoppiseen valmistukseen liittyvää oheistuotetta. Tuotteiden kirjo on laaja ja erityisesti teesekoituksia on suorastaan huima määrä. Kaupan tuotevalikoimaa ohjaavat maun ohella myös eettiset ja ekologiset arvot: monet tuotteista ovat luomua ja reilua kauppaa.


Saamassani pussukassa oli mainiota tansanialaista luomukahvia, muutama levy suklaata sekä useita eri teenäytteitä, sekä pusseina että irtoversiona. Vaikka rakastankin kahvia, juon erityisesti iltaisin mielelläni myös teetä, ja aamullakin ennen töihin lähtöä rutiineihin kuuluu ehdottomasti kuppi vihreää teetä. Onnekkaasti monet saamistani teelaaduista olivat eri tavoin maustettuja vihreitä teesekoituksia. Mielikuvituksen puutteesta näiden teepakettien valmistajia ei ainakaan voi syyttää: vihreä teen sekaan on laitettu samppanjan ohella kookosta, ruusun terälehtiä ja jopa rusinoita. Kaikki sekoitukset olivat kuitenkin oikein miellyttäviä, ja erityisesti muotoihin puserretut teekakkuset ovat myös sinällään ehdottoman nättejä!



Suklaat olivat (mennyt aikamuoto on todellakin aiheellinen, ne ovat nimittäin kaikki mennyttä) hyvin laadukasta tummaa suklaata, joista tähdeksi nousi E. Gustavs Chocolaten mustaherukoilla maustettu suklaa. Ihan mahtavaa, ja jälleen kerran kaunista kuin mikä. Milloinkahan kaikki hippifirmat, jotka sinänsä valmistavat hyviä ja laadukkaita nautintoainetuotteita oppivat, että erityisesti suklaan kaltaisessa ihanassa turhuudessa ulkoasu on puoli ruokaa? Esimerkiksi Plamilin levyt maistuisivat taatusti sata kertaa paremmalle, jos ne olisi kääräisty vähän enemmän vaivaa nähden.

Teenäytteistä on muuten mainittava vielä yksi yllärihitti: Aika uneksia-yrttitee. Annoin maistiaiset tätä kamomillaa, laventelia ja lehmuksenkukkaa sisältävää taikauutetta nukahtamisvaikealle 2-vuotiaalle ja en tiedä oliko vaikutus placeboa vai ei, mutta se tehosi. Tätä lisää ensi tilillä!

* Varoitus! Tämä postaus on tehty vastineeksi ilmaisnäytteitä sisältävästä blogiyhteistyöstä!


maanantai 17. maaliskuuta 2014

Shoppailua omalla vaatekaapilla



Pitäisi useammin penkoa vaatekaappejaan ja ennen kaikkea niitä kellarin verkkovarastoon roudattuja jätesäkkejä, joihin on jossain muuttopaniikissa huiskittu sitä sun tätä. Esimerkiksi sellaisia vaatteita, joista jollain tasolla tykkää tai joiden arvon tunnistaa, mutta ei vain syystä tai toisesta koskaan käytä. Eikä kuitenkaan raaski antaa eteenpäinkään.

Tänään etsin keltsusta jotain ihan muuta (enkä kyllä löytänyt) ja osuin muutaman aarteen äärelle. Tsekatkaapas vaan noita yläkuvan pinkkejä farkkuja! Olen aina aiemmin ajatellut että värifarkut ovat pikemminkin uhka kuin mahdollisuus, mutta hiljattain olen alkanut katsella niitä hiljaisella myöntymyksellä, joskus jopa himolla. Muutenkin olen alkanut tuntea outoa vetoa väreihin, jopa neonkeltaiseen. Merkki keväästä vaiko alkavasta mielenhäiriöstä?

Nämä kyseiset farmariyksilöt olen saanut joskus muinoin työkaveriltani eikä minulla kai koskaan ollut pokkaa käyttää niitä. Miksi ihmeessä? Nehän istuvat justiinsa, ja ehta ysärivyötärö tulee miellyttävän korkealle. Merkkiä Blue Berry ja Made in Italy - mistä enää muuten löytäisikään Euroopassa tehtyjä farkkuja? 


Parin unohtuneen mutta käyttökelpoisen hupparin ja farkkutakin ohella löysin myös punknuoruuden farkkuliivin, joka on edelleen tosi tyylikäs. Bike Punx-logo on ystäväni tekemä. Tällaista et jumalauta löydä Henkkamaukasta!

sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Kikherneomeletit suppilovahveroilla



Rehellisesti puhuen noin 75% ruuanlaitostani on sellaista, että katsotaan mitä jämiä kaapista löytyy ja sitten heitetään ne sekaisin pannulle. Tällä kertaa tämä randomtaktiikka osui nappiin: tulin kehitelleeksi oivallisia suppilovahvero-omeletteja. Kuivattuja suppiksia ei tarvitse tähän reseptiin missään nimessä liottaa, päinvastoin ne ovat ihanan rapsakoita juuri sellaisinaan. Täydellistä laiskan viikonloppuaamun brunssiruokaa!

Kikherneomeletti on muutenkin mainiota ja ravitsevaa pikaruokaa. Ja helppoa: saman verran jauhoja ja vettä ja siinä se. Omeletin alkuperäinen ohje on peräisin Inna Somersalon paljon plärätystä keittokirjasta Yllin kyllin - herkkuja isolle ja pienelle joukolle. Nämä sieniomeletit muistuttavat ehkä enemmän lettuja, mutta ne ovat täytettyinäkin superhyviä.  Täytettyjen omelettien ohjeen löydät täältä.

Suppilovahvero-omeletti

3 dl kikhernejauhoja
3 dl vettä
puolikas punasipuli
suolaa
ripaus cajunmaustetta

pari kourallista kuivattuja suppilovahveroita
rosmariinia
merisuolaa

öljyä paistamiseen

Sekoita kikhernejauhot ja vesi. Pilko sipuli hienoksi ja sekoita suolan ja cajunmausteen kanssa taikinaan. Lämmitä paistinpannulla öljy kuumaksi ja kaada noin kauhallinen taikinaa pannulle. Ripottele päälle kokonaisia kuivattuja suppilovahveroita, rosmariinia ja suolaa. Anna paistua kunnes reunat hyytyvät - kikherneomeletit ovat aika nopeita joten pidä varasi. Käännä lettunen hetkeksi pannulla toisin päin, jotta täytepuolikin ruskistuu. Paista kaikki omeletit valmiiksi ja tarjoile salaatin kanssa.

perjantai 14. maaliskuuta 2014

Sörkan helmi: tapasravintola Kombo



Olen jo pitkään kaihonnut kulmille viihtyisää paikkaa, jossa voisi istua iltaa ja syödä hyvin. Nyt se löytyi. Kulmavuorenkadulla sijaitseva pikkuruinen Kombo tarjoaa laajan listan luomuviinejä sekä erilaisia tapaksia. Tapaslautasia saa kolmea kokoa ja ne räätälöidään asiakkaan mieltymysten mukaan. Kysyessäni vegaanitapaksia vastaus oli iloinen "of course" - ei pitkällistä vääntöä ja selittelyä!


Pieni vegaaninen tapaslautanen sisälsi viittä herkkua: mintulla höystettyä kvinoasalaattia, rapeaksi paahdetulta lehtikaalin lehdeltä tarjoiltua mantelikastiketta, paahdettua paprikaa, tapenadea ja ihanassa oliiviöljyssä uitettua leipää. Mitään ei oltu otettu purkista vaan kaikki oli tuoretta ja itse tehtyä. Kooltaankin annos oli juuri sopiva palanpainike oivallisen luomuvalkkarin kanssa. Englanninkielinen palvelu oli mutkatonta ja nopeaa ja sisustuskin viehättävän huoleton. Pienen yksiön kokoiseen Komboon kannattanee kuitenkin varsinkin illalla varata pöytä (yksi niistä neljästä), sillä puoli kuuden maissa paikka alkoi täyttyä ennakkovarauksen tehneistä asiakkaista. Eikä ihme, ihan paras paikka iltaiseen maailmanparannukseen!


Luomukuohuvaakin löytyy!

maanantai 10. maaliskuuta 2014

Loungerie: mukavampaa ylle



Jep, ostan rintsikoita niin harvoin, että niiden hankkiminen ylittää uutiskynnyksen. Vaahtosin viime vuonna Kriss Soonikin loungerie-kokoelmasta, jossa on onnistuttu yhdistää dekadenttius käyttömukavuuteen. (Jos haluat lukea tilityksen, kurkkaa tänne.) Sieltähän nämäkin tissikat ovat peräisin. Minusta on edelleenkin loistoidea, että mukava voi olla myös hottista ja toisinpäin. Näissä liiveissä ei nimittäin ihmistä kiduteta vaahtomuovisilla puovipalloilla ja hiertävillä metalleilla, vaan ylleen voi pukea pehmoista verkkoa ja napakkaa kuminauhaa. Tehty eettisesti Virossa. Yhteensä kolmen vuoden imetyksen jälkeen minun tissini jumalauta ansaitsevat vain parasta!

lauantai 8. maaliskuuta 2014

Naistenpäivän lounas


Hauskaa naistenpäivää, siskot ja veljet! Vietin naistenpäivän aamun hieman epäfeministisesti hellan ääressä, koska oli tulossa mukavia ruokavieraita. Tein blinejä ekaa kertaa elämässäni, ja ne olivat menestys! Kiitos vain Chocochilin Elinalle tästäkin oivasta ohjeesta, joka löytyy siis täältä.

Blinien kyytipoikana oli

  • merileväkaviaaria
  • Tofutti-hapankermaa
  • hapankaalia
  • munakoisolevitettä
  • sitruunankuorella höystettyä linssisalaattia 
  • sienisalaattia (ohje täällä)
  • vihersalaattia
  • valkosipulimajoneesia

Jälkkäriksi tein hiukan mielikuvituksettoman mutta ihan ok:n mustikkapiirakan. Tsekatkaas vain symboliikkaa, voiskohan tällä osallistua johonkin kakkukilpailuun?


Vieraat toivat mukanaan ihan tajuntaaräjäyttävän hyvän jälkkärin, jossa oli maapähkinävoista tehtyä toffeeta, suklaata ja popcornia. Ooh.


Nyt onkin sitten muuten masu täynnä.


perjantai 7. maaliskuuta 2014

Irish Coffee



Vegaanin ei suinkaan tarvitse kieltäytyä Irish Coffeesta. Minä en esimerkiksi ikinä kieltäydy, etkä varmaan sinäkään kun testaat tätä herkkua. Täydellinen perjantai-illan päätös! Irish Coffeessa muuten viskin ei tarvitse olla kovin kummoista, vaan blendatutkin sopivat vallan mainiosti.

Kahvin sen sijaan pitää olla tummaa ja hyvää. Minä käytin tähän drinksuun viehättävän Mandragora-nettikaupan lähettämästä goodie bagista löytynyttä Tanzania Ileje-luomukahvia, joka sopi ihan täydellisesti.* Aijai. Taidankin mennä tästä kahvinkeittimelle.


Irish Coffee

2 dl vahvaa, tummapaahtoista kahvia
0,5 dl viskiä
1-2 tl tummaa sokeria
4 rkl kasvikermavaahtoa

pikakahvijauhetta koristeluun

Vatkaa kerma. Keitä kahvi ja kaada mukiin, lisää joukkoon viski ja sokeri. Lusikoi kermavaahtoa päälle. Nauti!

* Varoitus! Kyseessä oli blogiyhteistyön kautta saatu ilmaisnäyte!

sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Laskiaispullat omatekoisella mantelimassalla



Tsaijajai, ehkä mikään ei ole niin hyvää kuin laskiaispullat. Kardemummainen pulla, kernavaahto ja manteli - parempaa yhdistelmää saa kyllä hakea. (Jep, kuulun ehdottomasti marsipaanikoulukuntaan laskiaispullien suhteen!) Mantelimassan saa muuten surautettua yllättävän kätevästi myös itse, ja maku on kyllä ihan toinen kuin kaupan pötkylöissä. Koklaa vaikka.

Laskiaispullat

puolikas annos (2,5 dl) pullataikinaa, ks. ohje täältä

Mantekimassa:

200 g manteleita
2 dl sokeria
0,5 dl vettä

+ 1 prk vaahtoutuvaa kasvikermaa täytteeseen

Valmista pullataikina ja anna sen kohota. Tee sillä välin mantelimassa sekoittamalla ensin mantelit ja sokeri hienoksi jauhoksi tehosekoittimessa ja lisäämällä sitten varovasti vettä kunnes saat sopivan pehmeän massan.

Leivo pullataikina suurehkoiksi pyöreiksi pulliksi ja paista 225 asteessa noin 15 minuuttia. Halutessasi voitele soijamaidolla kun pullat ovat paistuneet n. 10 minuuttia. Anna jäähtyä leivinliinan alla.

Vatkaa kerma. Halkaise pullat, levitä mantelimassaa alapuolelle ja lusikoi sitten kermaa päälle. Laita pullan kansioisa paikoilleen.

Älä syö kahta kerrallaan kuten minä tein. Tulee ähky olo!