lauantai 28. kesäkuuta 2014

Helsinki Pride




Jee, Pride keräsi tänään yli 20 000 kulkijaa! Mahtava ilma ja hyvä fiilis. Mukava yllätys ihmismäärän lisäksi oli myös se, että ainakin minä satuin näkemään marssin katselijoilla ja ohikulkijoilla vain kannustavia hymyjä ja peukutuksia - ei mitään vitun homot, menkää töihin -settiä siis. Kyllä se tästä, kuulkaa. Muutama idiootti jäärä ei voi mitään tällaisen hyvävibavyöryn edessä.


torstai 26. kesäkuuta 2014

Hymy Raw Food Cafe ja Silvoplee





Siihen nähden, että olen suhteellisen rahattomassa tilassa juuri nyt, olen tällä viikolla törsäillyt luvattoman paljon ravintola- ja kahvihetkiin. Mutta jotain kivaahan tässä elämässä pitää hei olla.



Uudistetussa Silvopleessa olenkin käynyt jo muutaman kerran, vaikken ole tullut siitä postailleeksi. Ravintolan ruoka on edelleen samaa settiä, eli laadukasta ja monipuolista kasvisruokaa, mutta miljöö on nykyään noin sata kertaa parempi. Silvoplee siirtyi Hakaniemessä vain tien yli toisiin tiloihin, mutta muutolla saatiin aikaan kaksi isoa parannusta: ensinnäkin tilat ovat paljon suuremmat ja toiseksi kaikki new age/jumalatar-henkinen köynnöstely ja muu koukero on heivattu sisustuksesta helvettiin. Kiitos siitä.

Itse homma eli ruuan lastaaminen ja maksu toimii myös entistä huomattavasti jouhevammin ja koko paikka on kerta kaikkiaan päivitetty raikkaammaksi. Söin valtavan lautasellisen kaikenlaista, jonka päätteeksi hotkaisin vielä raa'an snickers-kakun - pähkinöitä, kaakaota ja suolaa siis. Sillä kombolla ei voi mennä vikaan, ja hyvää oli tämäkin. Silvoplee on nykyään auki iltakahdeksaan asti, mutta ravintolassa on edelleen vahva lounaspaikan tuntu. Kello puoli viideltä syöjiä oli jo
aika vähän.


Viikon toisen raakakakkuelämyksen nautin Hymy Raw Food Cafessa, joka oli minulle uusi tuttavuus. Torikortteleissa Katariinankadulla sijaitseva Hymy on myyvä setti luonnonkosmetiikkaa, eettisiä vaatteita, kenkiä ja koruja, ja raakakahvilaa. Mukana on myös kokoelma erittäin self help -henkisiä kirjoja, joiden nimistä jotkut olivat niin seesteisiä että aiheuttivat pieniä hihityskohtauksia, anteeksi nyt vaan. Itse asiassa olin vähän epäileväinen itse kahvilankin nimestä, mutta onneksi panhuilut oli jätetty vähemmälle ja sisustus oli vallan tyylikäs. Eettiset vaatteet, kosmetiikka ja kahvila on kyllä aina toimiva yhdistelmä - ihastuin erityisesti tangolla roikkuvaan Osklenin upeaan kultaiseen mekkoon, johon minulla ei tosin kuuna kullan valkeana taida olla varaa.

Kakkupala ja kahvi sen sijaan heltisi kympillä (luotolle, kiitos) ja kakku oli kyllä pala taivasta sekin. Balilaisista aineista ja mausteista koottu suklaakakku oli käsittämättömän hyvää ja kaunista (katso vaikka postauksen ekaa kuvaa). Koostumus oli juuri sopivan kermainen ja täyteläinen ja pohja harvinaisen maukas, vaikka se oli koostettu vain taateleista ja pähkinöistä. Aijaijai. Voi olla että jatkossa joutuu pari lounasta korvaamaan Hymyn raakakakulla.

maanantai 23. kesäkuuta 2014

Testissä: kauneushoitola Eko Ego




Luontaishoitola Eko Ego on paikka, jota olin kuullut kehuttavan yhdestä jos toisesta suunnasta: kolmen naisen perustama luonnonkosmetiikkahoitoihin ja hyvinvointiin keskittyvä yritys. Sijaintikin on mitä parhain - Eko Ego löytyy nimittäin nykyään Kaisaniemestä ihan katutasosta.

Pääsin testaamaan puolen tunnin tutustumiskasvohoitoa alennettuun hintaan - pulitin sessiosta pari kymppiä  kun normaalisti hoito maksaa 33 euroa. Eko Egon ihana Johanna toteutti ihotyypilleni sopivan hoidon vegaanisena, italialaisen Argital-sarjan tuotteilla. Argital oli minulle entuudestaan tuttu tuotenimi vain vihreästä savinaamiostaan, mutta kyseessä onkin kokonaisvaltainen ihonhoitosarja. Tykkäsin erityisesti siitä, ettei sarjan tuoksumaailma ollut luonnonkosmetiikalle ominaisen hempeää, vaan voimakkaan yrttisiäkin aromeita löytyi. Miellyin varsinkin anikselta tuoksuvaan vartaloöljyyn, jolla äreää ja kuivaa decolté -aluettani hierottiin.



Puoli tuntia kuulostaa aika lyhyeltä hoitoajalta, mutta oikeastaan kaipasin juuri tällaista pikapysähdystä kiireisen työpäivän jälkeen ennen vielä hektisempään kotielämään palaamista. Pintakuivaa ihoani hellittiin paitsi puhdistuksella, myös kuorivilla ja kosteuttavilla naamioilla. Paapominen ja ihanat tuoksut  leijuttivat olon mukavan irralliseksi ja seesteiseksi - ja ehdoton plussa siitä, ettei taustalla soinut panhuilutiluttelu! Hoidon jälkeen iho oli selvästi kirkkaampi ja pehmeämpi ja koko naamataulu levänneen näköinen. Pikahoidon voisin ehdottomasti ottaa uusiksi vaikka joskus ruokatunnilla, mutta varasin jo myös syksyksi pidemmän hoitosession.

Eko Egosta löytyy kosmetiikan lisäksi myös muitakin nautinnollisia luomutuotteita, kuten suklaata, teetä ja kahvia. Paikan sisustus oli selvästi vielä hiukan kesken - liike muutti vasta hiljan yläkerroksesta alakerran tiloihin - mutta silti Eko Egosta henki seesteinen fiilis. Ja kuten tuoksuissa, väreissäkään ei oltu himmailtu vaan sisustuksessa oli käytetty reippaita, kirkkaita värejä niin hoitohuoneen väriterapiataideteoksessa kuin huonekaluissakin. Käynnistä ja hoidosta jäi siis kaiken kaikkiaan hyvät vibat. Suosittelen kaltaisilleni  stressaantuneille ja kuivahtaneille luomuhipeille ja kaikille muillekin!

tiistai 10. kesäkuuta 2014

Kesäjuhlavinkkejä



Alkukesää pitää juhlia. Tai ainahan voi juhlia. Tässä joka tapauksessa muutama vinkki kesäjuhlapöytään:

1) Mansikka-parsasalaatti

Hyvää, helppoa ja näyttävää. Hyvä juhlasetti siis. Vielä parempaa kuoharin kera!

2) Vegaaninen voileipäkakku

Kyllä, se on mahdollista. Eikä änkyräsukulaisesi taatusti huomaa ettei kakkua varten ole lahdattu ketään.

3) Mansikka-limekakku

Juhlapöydän klassikko vegaanisena versiona.

4) Raparperihyve

Onko alkukesäisempää asiaa kuin raparperi? Ja onko raparpei koskaan parempaa kuin rapeassa hyveessä? Ei ole, ei.

5) Kikherneomeletit

Ihan täydellistä kesäillanistujaisten ruokaa. Kaveriksi vaikkapa valkkaria!

sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Kookoskuppikakut


Täällä on ollut synttäreitä, anopin vierailua ja sen sellaista. Äidin ja tyttären perinteiset tuplasynttärit olivat tällä kertaa tavallistakin tärkeämmät bileet, joten pelasin aika varman päälle ja laitoin perinneherkkuja kuten vegaanista voileipäkakkua. Kuppikakut on kanssa perushyvä party trickini. Tällä kertaa tuunasin ne kookosjauholla. Kookosjauho on siitä jännä asia, ettei se oikeastaan maistu kovin kookoksiselta, vaan antaa kaikelle mukavan täyteläisen maun. Rasvaisen. Ja se on hyvä, se.

Kookoskuppikakut

1 annos tummaa kuppikakkutaikinaa täältä

rommia ja soijamaitoa kostutukseen

1 purkki Alpron Airy & Creamy soijakermaa
1 dl kookosjauhoja
0,5 tl vaniljajauhetta

mansikoita koristeluun

Valmista kuppikakkupohjat ohjeen mukaan. Anna jäähtyä, ja kostuta kasvimaito-rommiseoksella - lurauta romia maun ja omantunnon mukaan. Vatkaa kerma vaahdoksi ja sekoita joukkoon kookosjauho. Pursota kakkupohjien päälle. Koristele mansikkaviipaleilla.

Tältä näytti muu synttäripöytä, oi jospa oisitte saaneet olla mukana!


Ja ettette ihan luule minun lepäävän laakereillani, niin tässä vinkki tämän viikonlopun aktiviteetista. Jep, me muutetaan.