maanantai 23. syyskuuta 2013

Sosiaalikeskus Cyklopen





Viime viikko olikin muuten töiden ja kaiken muun puolesta aika heviä. Onneksi viikonloppuna oli mukava (ja lapsivapaa!) pyrähdys Tukholmaan sosiaalikeskus Cyklopenin avajaisiin. Laiva vei ja lentokone toi meidät aikuiset sillä välin kun lapset olivat mummun ja papan hoteissa pari yötä (kiitos vain vielä sinne).


Vastavalmistunut, sateenkaaren värinen  Cyklopen on täysin vapaaehtoisvoimin rakennettu vaihtoehtoinen kulttuuri- ja sosiaalikeskus Tukholman Högdalenissa. Vanha versio poltettiin uusnatsien toimesta vuonna 2008, joten paikallinen porukka tarttui vuonna 2011 itse rakennustarpeisiin ja pykäsi uuden tilalle. Ja tulikin hieno! Kolmikerroksiseen rakennukseen mahtuu alakerran iso keikka- ja tapahtumatila, keskikerroksen lämmitetty kokous- ja muu toimintatila ja yläkerrokseen valmistuva kattopuutarha. Talon fiilis oli hyvin optimistinen: useimmat talon rakentajat vaikuttivat olevan hyvin nuoria, hyvin kirkasotsaisia ja hyvin innokkaita.



Avajaispäivänä oli tarjolla läpileikkaus tulevasta toiminnasta: touhua lapsille, musiikkia, hyvää ruokaa, kulttuuria ja muuta hengailua. Aamupäivänä paikalla olikin niin paljon lapsia, että melkein harmitti etteivät omat olleet mukana... Muutenkin aamupäivän yleisö oli suuremmaksi osaksi ihan tavallista lähiöporukkaa - Cyklopen tosiaan näyttää onnistuneen tavoitteessaan olla nimenomaan paikallinen kulttuurikeskus, jota ei ole rajattu vain tietyille käyttäjäryhmille. Ehkä Ruotsissa on jotenkin eri meininki ja vaihtoehtotyypit eivät ole muutenkaan niin tiiviisti vain omissa porukoissaan? Iltaa kohti paikalle tosin hiipi yhä enemmän odotettavissa olevan näköisiä punkhenkisiä tyyppejä hillumaan keikalle, joka koostui yhdestä punkbändistä ja muutamasta poliittisesta ruotsirap-bändistä. Tanssittava musiikki sopikin bileisiin tosi hyvin - itsekin jaksoin meiningistä innoittuneena heilua aamuneljään ja siitä porhaltaa sitten vielä samoilla silmillä lentokentälle, joten pisteet siitä minulle!  Vaikka ne kirkasotsaisuuden päivät onkin jo takana...


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti