Häpeä myöntää näinkin pitkän linjan stadilaisena, mutten ollut koskaan käynyt Yrjönkadun uimahallissa. Tänään siellä juhlittiin kahden uuden ihmisen pian koittavaa maailmaan saapumista seitsemän naisen voimin. Paikka ei olisi voinut olla parempi!
Olen aina tykännyt uimahalleista, ja erityisesti siitä fiiliksestä kun saunassa eri kokoiset ja ikäiset naiset istuvat ilkosillaan. Kenestäkään ei oikein näe, keitä he oikeasti ovat - välillä pukuhuoneessa kokee yllätyksiä kun saunan vieruskaveri vetää tyylinsä ylleen. Alastomuus on jotenkin mukavan tasavertaistavaa ja anonyymia. Niin, siellä Yrjönkadullahan siis voi uida halutessaan alasti, koska päivät on varattu erikseen miehille ja naisille. Alasti uiminen on ihanaa erityisesti luonnonvesissä, mutta oli se paljon uimapuku-uintia hauskempaa uimahallivedessäkin. Jotenkin paljon mutkattomamman tuntuista.
Uimahalleissa uinti on mielestäni ollut aina ehkä maailman tylsintä touhua, heti siinä juoksun rinnalla. Joo, hyvää liikuntaa toki mutta auttamattoman tylsää. Uimahallissa vielä joutuu vetämään samaa rataa ympäri, ympäri, ympäri, eikä maisemakaan vaihdu. Yrjönkadun kaltaisessa mielettömän kauniissa hallissa uiminenkaan ei tuntunut ollenkaan niin puuduttavalta - vaikka tietysti hauskalle seuralle kuuluu siitä suurin kiitos.
Ai niin, ja ennen naku-uintisessiota juotiin kuksista skumppaa Ruttopuistossa. Perussetti vauvakutsuille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti