Loungerie: mukavampaa ylle

Jep, ostan rintsikoita niin harvoin, että niiden hankkiminen ylittää uutiskynnyksen. Vaahtosin viime vuonna Kriss Soonikin loungerie-kokoelmasta, jossa on onnistuttu yhdistää dekadenttius käyttömukavuuteen. (Jos haluat lukea tilityksen, kurkkaa tänne.) Sieltähän nämäkin tissikat ovat peräisin. Minusta on edelleenkin loistoidea, että mukava voi olla myös hottista ja toisinpäin. Näissä liiveissä ei nimittäin ihmistä kiduteta vaahtomuovisilla puovipalloilla ja hiertävillä metalleilla, vaan ylleen voi pukea pehmoista verkkoa ja napakkaa kuminauhaa. Tehty eettisesti Virossa. Yhteensä kolmen vuoden imetyksen jälkeen minun tissini jumalauta ansaitsevat vain parasta!

Asiaa tisseistä

Mikään ei muutu vuosien varrella niin paljon kuin maitorauhaset. Aika monella jo pelkkä kuukautiskierto vaikuttaa tissien olomuotoon, puhumattakaan raskauksista ja imetyksistä. Itselläni kuppikoko on vaihdellut kaarella B-C-D-A-B: nyt olen siis imetysten jälkeisen romahduksen jälkeen palannut omaan kotoisaan beekuppiini.

Diggailen mahdollisimman keveistä liiveistä, joissa voi mukavasti olla ja liikehtiä. Itse asiassa aloitin rintsikoiden käytön vasta esikoista odottaessani, siihen asti freestailaisin. Mitä nyt urheiluliivejä käytin. Liiveihin olikin hankala tottua: aina joku hakanen tai olkain hankaa, painaa tai putoaa. Raskaus- ja imetysajan meloneitten kanssa ei kuitenkaan oikein ilman liivejäkään ollut mukava olla, ja niiden jälkeen taas tilanne vaati hieman, hmmm, kohotusta. Imetysliivien käytön jälkeen halusin palkita itseni somilla ja mukavilla liiveillä - ja hei, tissini ovat tosiaan sen ansainneet kaiken tämän jälkeen!

Mutta arvatkaas mitä? Kokoisilleni ryntäille ei kerta kaikkiaan tehdä liivejä ilman toppauksia. Tai sitten niitä ei ainakaan myydä missään. Ilmeisesti alle D:n kuppikoko on sellainen tragedia, että alusasuvalmistajat katsovat parhaaksi valmistaa meille raukoille vain muhkeasta toppausmatskusta valmistettuja rintsikoita. Siis niitä sellaisia puolipallon mallisia, jotka on tehty jostain kummallisesta vaahtomuovin oloisesta aineesta. Ne saavat kyllä rinnat aikaan vaikka miehelle, selkäpuolelle. Mutta kun minusta topatut liivit ovat kuumat ja epämukavat. Enkä kaipaa pallorintoja. Miksi niitä toppauksia pitää ylipäätään olla? Ajatelkaa jos miehille ei olisi saatavilla kuin etumuksesta pönäkästi topattuja alushousuja, jotka lisäksi kiristäisivät ja putoilisivat koko ajan. En halua jotain mitä minulla ei ole, vaan nätit, mukavat liivit, jotka tukevat rintamustani sellaisena kuin se nyt tällä hetkellä on. Mission impossible?

Oli, ennen kuin käväisin taas tsekkaamassa Lasipalatsin pop up-tilan Tovin. Tällä kertaa siellä popuppailee viikon ajan Sofia Store, joka myy verkkokaupassaan esimerkiksi JOIK-luonnonkosmetiikan ohella myös Kriss Soonikin loungerie-mallistoa. Loungerie on mahtava konseptisekoitus alus- ja oloasuja: siis vaatteita jotka näyttävät juuri niin ylellisiltä ja seksikkäiltä alusvaatteilta kuin ne ovatkin, mutta tuntuvat päällä yhtä mukavilta kuin kulahtanein lempioloasu. Malliston idea on myös monikäyttöisyys: esimerkiksi samettista aamutakkia voisi aivan hyvin pitää kevyenä takkina missä vaan. Vaatteet valmistetaan eettisesti Virossa ja mallistot ovat pieniä ylijäämän välttämiseksi.

Kriss Soonik Lasipalatsin Tovissa. Miten kaikki designtyypit aina näyttääkin näin hyvältä?!

Virolaissyntyinen, Lontoossa nykyään asustava suunnittelija Kriss Soonik sattui itse olemaan paikalla Tovissa ja innostuimme yhdessä päivittelemään alusvaatesuunnittelua, joka useimmiten tähtää siihen, että nainen näyttää kuumalta eikä niinkään siihen että vermeet olisivat mukavia. (En tiedä teistä, mutta minä en tunne itseäni seksikkääksi krahnaavissa, kinnaavissa alusvaatteissa - siksipä alkkarihyllystäni löytyykin vain mukavia puuvillapöksyjä.) Kriss taas pyrkii tuotteissaan siihen, että asujan kantaja myös tuntisi olonsa mukavaksi ja siten näyttäisi vielä entistäkin paremmalta:

"Producing two collections a year, Kriss designs with the understanding that all women can be superheroes. This is lingerie and loungewear that empower, inspire and break the rules."

Shokkipinkkejä pitsipaitoja voi pitää myös päällysvaatteena aluspaidan kanssa. Särmikästä mummolookkia!

Sofia Storen viehättävä omistaja päällään Kriss Soonikin malliston paita.

Vastustin urheasti sinisen, hopeaisilla tekonahkaolkatoppauksilla varustetun samettiaamutakin kutsua mutta sorruin kokeilemaan Kriss Soonikin malliston rintaliivejä. Ja voi tytöt! Liivit ja minä olimme kerta kaikkiaan match made in heaven. Rintsikat ovat kaarituettomat mutta paksun, elastisen ympärysnauhan ansiosta napakat ja joustavat. Kädet voi nostaa ylös ilman että kupit nousevat ylös! Olkaimet on sijoitettu niin että ne eivät valu! Näissä liiveissä olo on parempi kuin ilman. Puhumattakaan ulkonäöstä. Rintsikat kun myös näyttävät syntisen keveiltä - klisee tai ei, mutta näissä tissikoissa kulkiessa on hieman syntinen olo. Mutta mukava. Syntisen mukava.

Kuukauden vegaanituote: vegaaniset kondomit

Kondomit sisältävät yleensä maitoperäistä kaseiinia, mutta vegaanisiakin kortsuja on toki tarjolla. Apteekeissa ja joissain kaupoissa myytiin ainakin aikaisemmin Condomi-merkkisiä kondomeja, jotka olivat vegaanisia - nyt en ole nähnyt niitä aikoihin missään vaikka verkkosivut näyttävätkin vielä olevan olemassa. Vegaanikondomeja voi saada myös ekokaupoista, kuten Ruohonjuuresta, ja erinäisistä nettipuodeista. Esimerkiksi Veganstore myy Fusion-merkkisiä kondomeja ja samallahan voi aina tilata vaikka jotain ihanaa suklaata. Muita vegaanisia kondomimerkkejä ovat ainakin kotimaisen Kaalimato.comin kokoelmista löytyvä Safex ja The Vegan Societyn verkkokaupassa myytävä Glyde.

Noita kuvan Lebenslust-kondomeja ei mainosteta vegaanisina mutta niitä kauppaavan Hyvinvoinnin tavaratalon erinomaisen chat-palvelun mukaan kondomeissa ei ole kaseiinia. Sitäpaitsi ne ovat reilun kaupan kumia, joten nyt voi sitten vihdoin harrastaa reilua seksiä.

Kun nyt kerran seksistä on puhe, en voi olla mainostamatta Edinburghista käsin toimivaa Organic Pleasures- liikettä. Tämä naisille suunnattu erotiikkaliike sijaitsi aikoinaan ihan Edinburghin keskustassa, mutta on ikävä kyllä toiminnassa enää verkkokauppana. Organic Pleasures mainostaa olevansa "maailman ensimmäinen ekoeroottinen liike naisille ja heidän kumppaneilleen". Liikkeen tuotteet on valmistettu Britanniassa eivätkä ne sisällä synteettisiä kemikaaleja tai säilöntäaineita. Tuotteita ei myöskään ole testattu eläinkokeilla. Valmistusprosesseissa ja pakkauksessa pyritään toimimaan mahdollisimman ekologisesti. Ei pöhkömpi liikeidea minusta!

Sitäpaitsi puljussa on tyyliä. Kävin aikoinaan siinä fyysisessä liikkeessä nimenomaan niitä kondomeita ostelemassa, ja liike oli kaunis, siisti ja ylellinen. Verkkokaupassa on onnistuttu säilyttämään sama laadukas fiilis. Verratkaapa vaikka kotimaiseen Kaalimatoon joka ei sekään ole mitenkään törkyisä - tosin yhdys sana natsi minussa herää sivustoa katsellessa - mutta samaa tyylikkyyttä se ei kyllä tavoita. Lady Chatterley meets Jallu, me thinks.

Pornoa á la Peta

Tässä kuvassa on porkkana. Se laitetaan suuhun, eikä suinkaan johonkin muualle vaikka eläinoikeusjärjestö Petan (People for the Ethical Treatment of Animals) mainoskampanjasta Veggie Love voisi niin päätellä. Petan sivujen mukaan mainosfilmi kiellettiin tv-esityksestä "liian kuumana". Siinä pornosti poseeraavat naiset harrastavat seksiä vihannesten kanssa. Tissi! Pylly! Tsih!

Toinen Petan mainos Boyfriend Went Vegan kertoo naisesta, jonka poikaystävä muuttuu seksihirviöksi ryhdyttyään vegaaniksi. Mainoksessa pahoinpidellyn näköinen nainen kävelee kadulla surullisen musiikin ja vakavan kertojaäänen saattelemana. Hänellä on niskatuki ja käveleminen selvästi sattuu. Petan edustajien mukaan kuitenkin rivien välistä ja filmipätkän lopuksi naisen kasvoilla olevasta hymynkareesta tulisi lukea että tämä onkin hei hassua. Raiskaus! Pahoinpitely! Hihih! (Tätä ystävänpäivänä julkaistua mainosvideota ruoditaan esimerkiksi New York Daily Newsin sivuilla. )

Mitä ihmettä? Kihahtiko Petalle pisu pysyvästi hattuun takavuosien onnistuneen "I'd rather go naked than wear fur" -turkiskampanjan johdosta? Peta on tunnettu siitä, että se käyttää julkkiksia (mieluiten alasti) eläinoikeuksien puolestapuhujina. Ymmärrän pointin sikäli, että on fiksua tehdä kasvissyönnistä ja eläinoikeuksista cool - ja ikävä kyllä tämä taitaa onnistua parhaiten julkimoiden avulla. Mutta pitääkö kasvissyönnistä tehdä väkivaltaista pornoa? Ketä tämä houkuttelee kiinnostumaan veganismista ja eläinoikeuksista? Luulisi että kovan pornon kuluttajat ainakin vielä toistaiseksi etsivät materiaalinsa ihan muualta kuin eläinoikeussivustoilta.

Hei Petan tyypit, tunkekaa se porkkana sinne minne päivä ei paista.