Seitankinkku Ekolon ohjeella

Suuren Vegekinkkukilpailun viimeinen kandidaatti on Ekolon ohjeella ja lahjoittamista aineksista tehty seitankinkku. Tässä ohje:

Seitankinkku

7,5 dl gluteenijauhoja
1,5 dl gram-eli kkhernejauhoja
1,5 dl soijajauhoja
0,3 dl kasvisliemijauhetta
1 tl garam masala- mausteseosta
1,5 tl paprikaa
1 tl inkiväärijauhetta
n. 2 valkosipulin kynttä
+ liquid smokea maun mukaan jos haluaa savuisuutta paistokseen

Liemi:
1,25 dl soijakastiketta
1 dl öljyä
5 dl vettä
3 rkl sinappia

Marinadi:
0,75 dl öljyä
2 rkl soijakastiketta
2 rkl tomaattipyreetä
2 rkl omenaviinietikkaa
n. 2 valkosipulin kynttä
0,75 dl vettä

Sekoita kuiva-aineet ja liemiainekset erillisissä astioissa, yhdistä ne, ja vaivaa massasta pötkö. Pistä pötkö vuokaan ja valele marinadilla. Marinoi yön yli jäkaapissa. Muotoile kinkkua hieman ja kääri kaksinkertaiseen folioon. Paista 175 asteessa nin puolitoista tuntia käännellen.

Kuten yllä näkyy, seitankinkkuun tarvitaan paljon aineita. Ja aikaa. Järin vaivalloista kinkun tekeminen alusta loppuun asti itse ei tosin ole. Aineet vain sekaisin ja sitten odotellaan - vähän kuin mikä tahansa leipominen siis.

Tein ohjeen noudattaen Ekolon reseptiä tarkasti. Ohje oli selkeä, joskin olisin ehkä tarvinnut vinkkiä siitä, kauanko taikinaa pitäisi vaivata. Kinkusta nimittäin tuli koostumukseltaan tasaista ja mureaa, mutta se ei ollut niin lihaisaa kuin kilpailun valmiskinkut. Olisikohan pidemmällä vaivaamisajalla tullut kinkkuisampi koostumus?

Mausteita seitaniin uppoaa paljon, eikä ihme, kun pitää maustaa jauhot pääruoaksi. Ekolon kinkun maku oli miellyttävä mutta ei mitenkään tajuntaa räjäyttävä. Popsimme kinkkuviipaleita sellaisenaan kuskuksen kanssa, mutta seitan suorastaan huutaisi kylkeensä jotakin mukavan kirpeää kastiketta, vaikka klassista karpalohyytelöä. Luulen, että joulupöytään paistan tämän kinkun jämät viipaleina, ja tarjoilen kirpsakalla kastikkeella höystettynä.

Koska kinkku oli kuitenkin aika työläs ja kun sen teki alusta alkaen itse ihanista aineista, sitä tietenkin ehkä odottaakin liikoja. Vaikka Ekolon kinkun maku oli täysin mukiinmenevä ja se maistui jopa nirsolle kuopukselle, tipauttaa vaiva/hinta/makusuhde arvosanoja hieman. Ekolon kinkku saa siis soman pyöreän kahdeksaisen.

Vegekinkkukilpailun voittaja on siis Topas Wheatyn joulupaisti, joka sai kouluarvosanakseen ysi miikan. Enkä edelleenkään ole ehkä mikään maailman suurin seitan lover, mutta kinkkuja on ollut mukava maistella ja kokeilla tehdä itsekin. Kiitos Ekolo ja Ruohonjuuri!

Ja nyt täällä ruvetaan keskittymään joululeivonnaisiin. Saatte pian lukea, mitkä ovat viisi omaa joulusuosikkiani!