tiistai 8. joulukuuta 2020

Karvoja ja joulunodotusta


Löysin tänään naamastani kolme paksua, valkoista karvaa. Yksi oli kulmakarva, jonka näin duunipaikan vessan peilistä (siellä on liiankin hyvät valot) ja kaksi oli aivan random jotain poskipartaa ohimon ja posken välillä. Ensimmäinen ajatus oli: "Miksei kukaan ole sanonut mulle, että mun naamasta törröttää paksuja valkoisia karvoja?!" Sitten tajusin että kukaan ei ehkä ole tarkastellut minua niin läheltä pitkään aikaan. Tai ne, jotka ovat tarkastelleet, eivät maindaa siitä, jos minulla on vähäsen poskipartaa. Loput eivät ehkä ole kehdanneet sanoa mitään.

Sitäpaitsi, olen 41. Kyllä saa ollakin jo vähäsen valkoista karvapeitettä siellä sun täällä. Ja korona-ajassa on puolensa: olen vaivihkaa lipsunut jonkinlaiseen päivittäiseen puoliasialliseen mökkilookkiin kuten silmämääräisesti arvioiden aika iso osa muutakin yhteiskuntaa. Jengi panostaa ilmeisesti enemmän hapanjuurileipään ja hyönteishotelleihin (mikähän niiden talviversio on). Eikä se nyt väärin ole. 

Itsekin olen tänä vuonna jostain syystä, noin 5 vuotta liian myöhään, askarrellut teini-ikää lähestyvälle jälkikasvulleni sellaisen yllärijoulukalenterin, jonka jokaisen päivän luukusta löytyy jotain pientä kivaa. En suosittele. Melkoinen stressitekijä, jos ei ole jo kesäkuussa tullut hankkineeksi siihen ekologisia, hauskoja ja kehittäviä pikkulahjoja, ja joutuukin sitten joka ilta juoksemaan lähimmän 24h- Alepan karkkihyllylle. Toisaalta meidän kulmat ovat niin villit, että siellä tapaa iltasella kaikenlaisia mielenkiintoisia ihmisiä! Eilenkin kaunis nuori tyttö uskoutui minulle klo 11 maissa illalla nauttineensa juuri äsken aamupalakseen samppanjaa ja kokaiinia. Tunsin itseni todella vanhaksi ja tylsäksi mariannepusseineni ja kissanmuonineni. 

Joulu kiinnostaa tänä vuonna muutenkin jotenkin kohtuuttoman paljon. Kaipa tässä kaipaa jotain odotettavaa ja kivaa katkaisemaan sen muun edes hetkeksi. Olen jopa aivan vastoin tapojani luukuttanut joululauluja jo marraskuusta alkaen, ja juuri nytkin porisee riisipuuro meille iltapalaksi. Tosin myös siksi, että se on edullista ja uppoaa lapsiin, ja taas on tässä vaiheessa kuuta rahat lopussa. Odota vain, kaunis Alepan tyttö, kun sinulla on kokonainen lauma huollettavana ja valkoisia paksuja karvoja naamassa! Mutta eipä se niin hullumpi vaihe ole tämäkään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti